Päästiin kesän kiireiden lomassa samaan aikaan meseen kunnolla pitkästä aikaa. No... muutamaan päivään ei ole ehditty kuin sana pari vaihtaa.

Tehtävääkin tuli ja millaista!!! Kuumuuden myötä oli päälläni vain kevyt kesämekko, eikä muuta. Mitä sitä kotosalla ja varsinkaan aamusta enempää tarvitseekaan. Omistajani pyysi laittamaan punaiset korkkarit jalkaan. Olin kahden vaiheilla laitanko 4-5 sentin korolla olevat, vain kunnolla korkeat korkkarit. Halusin kai miellyttää häntä ja laitoin ne korkeammat korkkarit, joilla kävelykin on jo vaikeaa. Äh ja sitten napsahti Yllättynyt. Siinä asussa roskien tai lehtien vienti roskikseen. Aivan kamalaa, yritin selitellä asian vaikeutta. Näkyy läpi, en osaa kävellä korkkareilla, jalkoväli vilkkuu kun napitus loppuu edestä navan korkeudelle. Tuulen vaikutuksesta… Turha yritys. Vein ne roskat, kesähepenemekko ja korkkarit asunani. Eniten raivostutti että tein sen. Menin munaamaan itseni kotikulmilla. Yksi näkijä oli ulkona ja en yritä edes miettiä näkikö koikkelehtimistani ikkunoista kuinka moni. Voi vee, kaikkea sitä tekee.

Kiukkusin ja kärjistelin mesessä tehtävän jälkeen yhtä ja toista. Päädyin leikkimään camin edessä hänen katsellessaan… pepputapilla, sauvalla ja pyykkipojilla.

Tällaista tänään, mirri