Camin kautta oli esitystuokiokin eilen Omistajalleni. Nolotti ja kiihotti samaan aikaan. Tietoisuus siitä että toinen katsoo kameran välityksellä kun hyväilen itseäni...  Hyvin ristiriitaista…mutta ah niin hauskaa toisaalta. Kun vain on täysi varmuus ettei esitykset mene muualle tai tallennu.  Tuli testattua ”piikkimattoakin” se tekee kipeää herkälle iholle.

Oli tänään pikainen tapaaminen hänen kanssaan. Puhelimitse sain ohjeet. Vain korkkarit asuna. Odotus kumartuneena pöydän päälle ja kädet selän takana. Huh ja ovi avattuna ensin raolleen.

Pakko oli kurkkia kuitenkin tulijaa…ei voinut mitään. Viileät kädet vartalolla ja nopea sidonta kelmulla, aivan avuttomaksi pakettiin. Siinäpä olikin hyvä käyttää avutonta mirriänsä miten vain mieleen tulee.

Oli hyvä hetki kaikkinensa. Hyvä myös sen takia että pystyin keskittymään käsillä olevaan hetkeen...en miettimään seuraavia vaiheita. Aikaa tietysti toivoisi joskus löytyvän enemmän, mutta nautittavaa näinkin.

mirri