Siinä sitä on tarjolla.

Mistä mirrin ruokailu kiposta lähtikään. No mesettelyssä Omistajani huomioi veemäisen oloni ja arveli siihen parhaaksi avuksi kunnon piiskaus ja sitten lohtua päälle. Totta, siitä olisi avun saanut. Sitä ei nyt ollut tarjolla, valitettavasti. Tulossa on kuitenkin jossain vaiheessa. Sananvaihdon lopputuloksena olin illan ilman vaatteita…aina aamuun asti. Unohdin ”pienen” jutun…olisi pitänyt nauttia iltapala kiposta.

Yksityisyys kun on poissa niin tuli tietysti myös kuittauksen aika. Siispä koko päivällinen kiposta lattialla ja ilman ruokailuvälineitä ja kuvat ennen ja jälkeen blogiin. 

Mainittakoon nyt sekin että naama oli päivällisen jälkeen ehkä vielä kamalamman näköinen kuin tuo kippo tähteineen.

Tämä mirri painuu peiton alle…sinne ei ole nettisivua!