Ihanaa kun sää on pikkuisen lämmennyt. Huomasin kävellessäni koivuissa jo pienen pieniä lehden alkuja.  Ja tuore koivunoksa nuolee nahkaa kihelmöivästi. Oli niitä nyt tyrkyllä kaikille aisteille …koskahan saisi tuntumaa.

Kävelylenkille sain Omistajaltani luvan yhdistää kahvittelun kauppakeskuksessa tuttavani kanssa. Hänen suostumuksensa ehtona oli että otan tehtävän. Otin.Tehtäviä en tiedä etukäteen, ne pitää hyväksyä tai hylätä tietämättä sisältöä.

Niinpä siis lähdin lenkille treenikuulat sisälläni. En ole ulkona pitänyt…itsestä ainakin tuntuu että kolina kuulista kuuluu. Kävelin tuonne kahvilaan ja tiedostin kuulat hyvin. Varsinkin kun niiden vetonaru alkoi hangata pikkareiden sisällä. Kauppakeskuksella oli jo lupa ottaa pois. Vessa löytyi ja oli reppu mukana mihin sain kuulat taltioitua. Tuttavani ihmetteli punaisia poskia…öö kuumahan minulle, lenkillä tietysti oli tullut.

mirri