En jaksa olla ihmettelemästä tuota mirrin panikointia ... se vain jatkuu vieläkin. Sinänsä siinä on enemmän positiivisia kuin negatiivisia piirteitä. Vain yksi tapaaminen on peruuntunut sen takia. Ja minä kun tykkään aiheuttaa oikeaa pelkoa - vaikka itse tapaamisessa siihen ei sinänsä syytä olisikaan.

Minulle tapaaminen alkaa viikkoa, jopa viikkoja etukäteen, mesen ja puhelimen  välityksellä ja jatkuu viikon verran tapaamisen jälkeen. Sitten ajatus kääntyy kohti seuraavaa tapaamista. Ja mirrin pelko oikeasti kiihottaa minua. Tosin se oli yksi syy, miksi en taluttanut mirriä alastomana ulkona ja juoksuttanut kuin ponia riimussa. Se jäi vielä ensi kesään kuten ne nokkosetkin. Nyt pitää ajatella syksyn tapaamisia. Millaistahan olisi kävellä luonnonpuistossa ihmisiä vastaan kun mirri on korkkareissa ja minihameessa pitkospuilla ....

Omistaja